Vapaa-aika > Patsaat ja muistomerkit > Sotiemme muistokivet

Sotiemme muistokivet

 

Punaisten muistokivi

Vuoden 1918 sodan punaisten kaatuneiden muistomerkki löytyy Nastolan hautausmaalta, jonne se pystytettiin vuonna 1948.

Kivessä ei ole kaatuneiden nimiä, vaan teksti kehottaa pysähtymään:
"Ohikulkija pysähdy
Yksilö kaatuu
Aate ei kaadu”

hautausmaa nastola

 

Valkoisten muistokivi

Nastolan hautausmaalla on valkoisten muistokivi, johon on merkitty keväällä 1918 surmansa saaneiden nastolalaisen nimet.

Kivessä on teksti:
"Vapauden uhreille muistoksi kuntalaisilta."

hautausmaa nastola

 

Pällin kivi

Kevät 1918 oli Suomessa rauhatonta aikaa, jolloin punaiset ja valkoiset joukot taistelivat keskenään. Luokkaviha purkautui monesti väkivaltaisuuksina.

Ruuhijärven ja Järvisten kylien yhdystien varressa lähellä Metsä-Leikkolan risteystä on mäen päällä ns. Pällin kivi. Kiven luona Artturi Pälli surmattiin 19.2.1918. ”En tiennyt tehneeni pahaa mi väkivaltaisen kuoleman sai” on kirjoitettuna kiveen. Historiatietojen mukaan lisäksi surmattiin omien kotiensa pihalla Artturin veli Veikko Pälli ja naapurin poika Kalle Isotalo. Punakaartilaiset olivat saaneet tietää, että nuoret miehet olivat aikeissa liittyä valkoisten joukkoihin.

 

Saksalaisten muistomerkki

Alkuvuodesta 1918 Nastola oli pääosin punaisten vallassa. Eversti Otto von Brandensteinin komentamat noin 3000 miehen saksalaisjoukot nousivat maihin Loviisassa ja etenivät kohti pohjoista Orimattilaan.

Osasto Brandensteinistä osa eli noin 500 miestä lähti edelleen Artjärven kautta Uuteenkylään, jonne joukot saapuivat 13.4.1918 tavoitteenaan katkaista rautatie, jotta punaiset eivät pääsisi itään. Saksalaisten joukkojen ja Lahden punakaartilaisten välillä käytiin taistelut Uudestakylästä 14.-15.4.1918. Punaisilla oli tukenaan tykkejä ja kaksi panssarijunaa. Tämä taistelu kääntyi punaisten voitoksi, ja saksalaisten piti perääntyä takaisin etelän suuntaan. Punaisen terrorin pelossa suuri osa kylän väestä pakeni saksalaisten mukana. Tilanteen rauhoituttua ja punaisten poistuttua kyläläiset palailivat koteihinsa.

Muistokivi on pystytetty 1920 Uudenkyläntien varteen vanhaa asemaa vastapäätä.

 

Maata puolustamaan lähteneiden muistokivi

Nastolan kirkon ja entisen kunnantalon välissä Kukkastien varrella on muistokivi vuosina 1939-1945 Nastolasta sotiin lähteneille.

Aloitteen muistokiven pystyttämiselle tekivät Nastolan sotaveteraanit. Mukana olivat myös rintamamiesveteraanit, sotainvalidit, Lahden seudun tykistökilta, Nastolan kunta ja seurakunta.

Kiveen kiinnitettiin Lahden Sotaveteraanipiirin aloitteen mukaisesti tammenlehvätunnus.

 

Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi

Vuonna 1949 valtioneuvosto teki päätöksen, jonka mukaan 1630 karjalaista tuli Nastolaan. Heistä eniten tuli Äyräpäästä (577), Käkisalmen maaseurakunnasta (392) ja Viipurista (tuomiokirkkoseurakunnasta 172 ja maaseurakunnasta 100).

Nastolaan tulleiden karjalaisten osuus pitäjän väkimäärästä oli merkittävä ja heidän vaikutuksensa pitäjän elinkeinoelämään ja yleiseen vireyteen oli suuri. He pystyttivät vuonna 1953 Nastolan hautausmaalle lähelle siunauskappelia Karjalaan jääneiden vainajien muistokiven. Tämän muistomerkin on veistänyt kuvanveistäjä Veikko Leppänen. Kivessä on reliefi naisesta ja lapsesta sekä teksti: ”Uuteen aamuun uskonne toivonne työnne Karjalaa kantaen siunaamme”.

hautausmaa nastola karjalaanjääneiden muistokivi

 

Äiti maa -patsas

Neuvostoliittolaisten hautausmaalla paljastettiin 22.11.1987 kolme metriä korkea Äiti maa- patsas. Pronssisen patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Vladimir Feodorov.