Kulttuurinähtävyydet

Nastolan kirkko

Nastolan kirkko rakennettiin vuosina 1802 - 1804. Puisen ristikirkon rakensi ruoveteläinen kirkonrakentaja Matias Åkergen. Kirkko tehtiin Askolan kirkkoa varten Tukholman intendenttivirastossa laadittujen piirustusten mukaan. Kirkkosaliin mahtuu noin 700 henkeä.

Kirkko sai nykyisen muotonsa vuoden 1935 korjaustöiden yhteydessä. Muutostyöt suunnitteli Juhani Viiste. Kirkon torni nostettiin muutostöiden yhteydessä. Kirkko saneerattiin täydellisesti vv. 2000 - 2001.

Muodoltaan kirkko on ollut alunperin tasavartinen ja sisäviisteinen ristikirkko. Kirkossa on urkuparvi.

Vanha hautausmaa, jonka yhteydessä sijaitsee myös sankarihautausmaa, samoin kuin aiemman kirkon paikka, sijaitsee kirkon koillispuolella. Tällä paikalla on ollut kirkko 1600-luvun alkupuolelta lähtien nykyisen kirkon rakentamiseen saakka.

Sankarihautausmaa

Nastolassa sankarivainajia Päijät-Hämäläiset Isänmaan Asialla – kirjan mukaan on 93.

Nastolalaisia 69 ja muilta paikkakunnilta 24 – luvussa on kaksi sotainvalidia, jotka ovat kuolleet sodan jälkeen ja yksi rauhanturvaaja.

Nykyisen yli 200-vuotiaan Nastolan puukirkon alapuolelle entisen kirkon ja hautausmaan paikalle suunnitellut sankarimuistomerkin ja alueelle johtavan portin vihki käyttöön kenttäpiispa J. J. Björklund 9.10.1949.

Saarnatuoli

Lauri Välkeen tekemät saarnatuolin veistokset kuvaavat evankelistoja.

Alttari

Alttaritaulun Kristus ristillä kirkkoon lahjoitti vuonna 1820 Arrajoen kartanonherra eversti G. Glansenstjerna.

Arvokkaan alttaritaulun tekijä on tuntematon.

Taulun veistokselliset barokkikehykset ovat peräisin vanhasta kirkosta, jonne ne oli lahjoittanut Seestan kartanon omistaja eversti Dietrich von Essen ja hänen puolisonsa Anna von Poll 1660-luvulla.

Kastemalja

Kastemalja on hankittu kirkkoon 1970-luvun alkupuolella. Maalaus Ruuhijärven oven paikalla on Ilmari Launiksen öljyvärimaalaus ”Kristuksen ruumiin kantaminen Golgatalta”. Maalaus oli vuosina 1907-1935 alttaritauluna.

Urut

Mekaaniset, 33-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan Urkutehdas vuonna 1973. Urkuparven etureunassa on 12 Lauri Välkkeen vuonna 1935 maalaamaa apostolia.

Tapuli

Kirkon itäpuolella oleva hirsinen kellotapuli on alunperin rakennettu ennen vuotta 1760, kirkonkelloja hankittiin jo 1600-luvun lopulla. Kellotapuli korjattiin vuosina 1803 - 1804 ja siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1804. Kolminivelinen tapuli on pohjaltaan oktagonin muotoinen eli kahdeksankulmainen.

Kellotapulissa on kaksi kelloa. Nykyiset kellot ovat vuosilta 1848 ja 1853.

Nastolan seurakunta

Taidekeskus Taarasti

Teatteri

Taarasti on monipuolinen kulttuurin ja vapaa-ajan keskus luonnon kauniissa ympäristössä Pikku-Kukkasen rannalla. Näyttämö ja 700:n hengen ulkoilmakatsomo rakennettiin 1982. Taidehalli valmistui 1990. Siinä on 240 neliön näyttelytila ja kahvio. Alue on suosittu monenlaisten tilaisuuksien pitopaikkana.

Näyttelyt

Taidehalli valmistui 1990. Siinä on 240 neliön näyttelytila ja kahvio. Näyttelyt vaihtuivat kuukausittain. Halli on suosittu monenlaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Nastolan Taideyhdistys on tehnyt kunnan ja järjestöjen kanssa merkittävät työn alueen luomiseksi nykyiselleen.

Tapahtumat

Taidehalli palvelee monitoimitilana. Taidenäyttelyiden lisäksi paikka on suosittu mm. konserttien, juhlien, häiden ja kokouksien pitopaikkana.

Taidekeskus Taarasti

Muita kulttuurinähtävyyksiä

Kaivolan perinnetila

Kaivola sijaitsee idyllisessä maalaismaisemassa Päijät-Hämeessä Villähteen Montarissa. Tila siirrettiin Villähteen Haravakylästä isojaon yhteydessä v. 1904 sen nykyiselle paikalle. Kaivolan tilalla on harjoitettu sekä maa- että metsätaloutta. Tilalla on ollut aikaisemmin myös karjaa sekä hevosia.

Kaivolan perinnetilan rakennukset muodostavat rauhallisen ja perinteisen maalaismiljöön. Vanhan päärakennus on kunnostettu ja huoneet on säilytetty lähes kokonaan niiden alkuperäisessä muodossa. Vanhan pihapiirin ulkorakennukset - luhtiaitta, navetta/talli, vaja - sisältävät runsaasti tilan vanhaa esineistöä niiden oikeassa ympäristössä. Tilan uudelta puolelta löytyy ihmeellinen "norsulandia" - Willa Fantti. Suomen suurin norsukokoelma, yli 5000 elefanttihahmoa eri muodoissa täyttävät pari piharakennusta ja lauma lisääntyy...

Lisätietoja, yhteystiedot ja perinnetilan aukioloajat:
Kaivolan perinnetila

Maire ja Leo Matinpalon tuotanto

Leo Matinpalo syntyi 4.4.1900 Helsingissä. Hän muutti sisarensa Maire Matinpalon kanssa Nastolaan v. 1964. Taiteilijat Maire ja Leo Matinpalo halusivat työnsä yleisön nähtäville. Siihen tarkoitukseen perustettiin v. 1988 Matinpalo-säätiö, joka omistaa 250 modernia Leo Matinpalon maalausta ja 20 Maire Matinpalon patsasta.

Nämä työt olivat aikaisemmin esillä kesäisin säätiön perustamassa museossa, jonka avajaisia vietettiin vuonna 1991.

Leo Matinpalo kuoli 8.2.1990. Hänen tuhkansa on siroteltu Matinpalojen Taiteilijatalon pihamaalle. Muistolaatassa lukee: ”Olet pisara kaikesta siitä, mikä on ja tänne jää”. Näyttelyhalli avattiin 4.6.1991.

Matinpalosäätiö lakkautettiin vuonna 2005. Kokoelman tauluja ja patsaita on esillä kunnan kiinteistöissä, kunnantalolla, Aurinkorinteen päiväkodissa, Erstan koululla ym. Osa kokoelmasta on siirretty Nastolan Taideyhdistykselle. Muilta osin kokoelmaa ja kokoelmaluettelot säilytetään kunnantalolla.

Salpausselän parantola

Rakennus valmistui 1923 tuberkuloosiparantolaksi lapsille. Se edustaa myöhäisempää jugend-tyyliä. Tuberkuloosi voitettiin ja parantola siirtyi kehitysvammaisten hoitokodiksi. Vuonna 1990 talo alkoi toimia pakolaisten vastaanottokeskuksena parin vuoden ajan. Nykyisin talo on yksityisen omistuksessa.

Makasiini

Erstan kartanoa - Kaarisiltaa -vastapäätä sijaitsee punertavaksi rapattu makasiinirakennus. Sen suunnitteli Carl Ludwig Engel. Makasiini valmistui vuonna 1828 ja oli kartanon omistuksessa. Se on Päijät-Hämeen vanhimpia rakennuksia. Rakennus kunnostettiin vuonna 2009.

Kirkonkylän vanha puukoulu

Kirkonkylän kansakoulun on valmistunut 1877 ja on Päijät-Hämeen vanhimpia koulurakennuksia. Koulussa aloitti 11 poikaa ja 30 tyttöä iältään 7-17 vuotta. Koulun ensimmäisessä johtokunnassa olivat koulujen perustajat Lennart af Forselles ja Karl Ehrnrooth.

Rakennus on ollut mm. bändien harjoittelupaikkana. Nykyisin tilaa käyttää Rinteen koulun luokat 1-6.

Immilän koski

Immilänkoskessa on ollut myllyjä jo keskiajalla. Parhaimmillaan koskessa oli kolme myllyä ja kaksi sahaa. Immiläläisten lisäksi myllyjä pitivät ruuhijärviläiset, uusikyläläiset ja Arrajoen kartano, joka perusti myös sahan 1700-luvun lopulla. Toivonojan kartanon mylly sijaitsi alajuoksulla. Ränsistynyttä myllymiljöö on kunnostettu matkailu- ja kulttuurikäyttöön.

Linnavuori / Linnakallio

Kalkkolan Linnavuori on muinaislinna Salajärven itärannalla. Se on komea, äkkijyrkkä graniittikallio. Kallion pohjoiskärjessä on leveän 15-18 metrin pituisen kivivallin jäännökset. Läheisestä rautakautisesta asutuskeskuksesta väki vetäytyi tänne turvaan vaaran uhatessa. Vuorella oli hyvä puolustautua.

Radanvarren kiviaita

Radanvarren kiviaita alkaa Uudestakylästä ja loppuu Iitin puolelle. Noin 10 km pitkä aita rakennettiin estämään karjan pääsy metsästä työmaalle ja radalle. Sen rakensivat naiset ja lapset luonnonkivistä 1860-luvun lopussa. Pilkkukuume tappoi maaliskuussa 1869 paljon työläisiä. Heille raivattiin oma kalmisto Uudenkylän kiviaidan lähistölle.

Riihimäki–Pietari –rautatien rakennustyöt alkoivat 18.4.1868. Työläisten keskuudessa riehui monenlaisia kulkutauteja, mm. pilkkukuume-epidemia tappoi suuren joukon työläisiä, jolloin jouduttiin raivaamaan ja vihkimään omia hautausmaita. Uudenkylän kiviaidan lähistöllä on myös tällainen kalmisto.

Ruuhijärven kulttuurimaisema

Keskiajalla kulki Riihijärven kylän läpi merkittävä Ylinen-Viipurintie jatkaen Järvisten kautta Uuteenkylään. Sahakosken itäpuolella on kaunista viljelymaisemaa. Keijumäellä, hallitsevalla paikalla, sijaitsee kyläkoulu. Se valmistui vuonna 1900. Koulunmäeltä avautuu Ruuhijärven rauhallinen järvimaisema.

Vuorenpeikon näkötorni

90:n rapun nousun jälkeen avautuu mahtavat näköalat. Kauniilla säällä tornista näkee jopa 100 km laajuisen alueen yhdellä kertaa!

Vuorenpeikon näkötorni sijaitsee osoitteessa Vuorenmäentie 104 aivan tornin omistajan ja rakentajan pihapiirissä. Torni on avoinna läpi vuoden klo 8-21 tai sopimuksen mukaan.

Vuorenpeikon näkötorni

Ristimäki (hautakalmisto)

Kalmisto ajoittuu ristiretkien aikaan (1050-1300). Se sijaitsee Ruuhijärvi-Korkee tien molemmin puolin. Ensimmäiset löydöt tehtiin soranoton yhteydessä. Kaivauksia on tehty vuosina 1908, 1916, 1926 ja laajimmat kaivaukset tehtiin 1973-1974. Paikalla on ollut vaurasta karjalaista asutusta. Vainajat on haudattu polttamatta, puuarkuissa, juhlavaatteissa, koruin ja tarvekaluin varustettuna. Löydöt sisältävät pronssisolkia, ketjulaitteita, riipuksia, vyön solkia, veitsiä, nauloja, saviastian palasia, maatunutta luuta ja hampaita.

Harakkamäki (kalmisto)

Nastolassa tunnetaan varmoja kalmistoja kolme: Ruuhijärven Harakkamäki, Ylä-Kokkola ja Ristimäki. Harakkamäki ja Ylä-Kokkola ovat viikinkiaikaisia (v. 800-1050). Ristimäki ajoittuu ristiretkien aikaan (v. 1050-1300).

Sivun alkuun

Päivitetty 24.3.2011