| Historia ja nykyaika |
Historiaa
Esihistoriallisia kohteita
Ikivanhojen asuinpaikkojen löydöt osoittavat, että Nastolaa on asutettu jo esikeraamisella ajalla eli ns. Suomussalmen kulttuurin kaudella, vuosina 7000 - 4200 eKr.
Keskeisimpiä asutuksesta kertovia löytöjä ovat
- |
Ruuhijärvellä sijaitsevat Ristimäen kalmisto, |
|
|
- |
Harakkamäen kalmisto, |
|
|
- |
Skinnarin kalmisto ja asuinpaikka |
|
|
- |
Rautakauden loppujaksolle ajoittuvat Leikkolan uhrikalliot |
|
|
- |
Salajärven itärannalla sijaitseva Kalkkolan Linnavuori,
muinaislinna |
Nastolan historiaa voidaan seurata yli 400 vuoden taakse. Hollolan kappelina mainitaan Nastola, silloin Uusikylän nimellä, vuonna 1555. Tosin jo 1400-luvulla oli olemassa Uusikylän hallintopitäjä, jota alkuaikoina kutsuttiin myös Villähteen hallintopitäjäksi.
Kartanojen pitäjä
Nastolan kunta on kuuluisa monista kartanoistaan. Ne ovat historiallisesti syntyneet joko 1600-luvun läänitysaikana aatelisille lahjoitetuista taloista tai alkujaan talonpoikien hallussa olleista ratsutiloista. Nykyisin kartanot ovat yksityisomistuksessa.
Moderni teollisuuspaikkakunta
1960-luvulla Nastolaan rakennettiin muutamina vuosina enemmän uutta tehdaspinta-alaa kuin yhdelläkään toiselle paikkakunnalle koko Suomessa.
Nykyisellään Nastola on 15 000 asukkaan kunta, jossa kaunis luonto ja asutus muodostavat sopusointuisen kokonaisuuden.
Monimuotoinen luonto antaa erinomaiset edellytykset harrastaa liikuntaa kaikkina vuodenaikoina. Liikuntakeskus Pajulahti täydentää näitä mahdollisuuksia tarjoten elämyksiä kaikenikäisille.
Lisäksi Nastolassa on kehittyvää yritystoimintaa ja tasokkaita ostospaikkoja. Nastolassa on hyvät kunnalliset palvelut. Sosiaali- ja terveystoimen perustana on tuottaa laadukkaita palveluja niin lapsiperheille kuin työikäisille ja lisäksi taata turvallinen vanhuus.
Päivitetty 17.10.2009

