Teollisuuden historiaa

1960-luvulla Nastolaan rakennettiin muutamina vuosina enemmän uutta tehdaspinta-alaa kuin yhdelläkään toiselle paikkakunnalle koko Suomessa.

Kuivamaito Oy

Eräs ensimmäisistä ja samalla suurimmista maakaupoista tehtaan perustamiseksi allekirjoitettiin 7.11.1955, jolloin Nastolan seurakunta myi Maitopulveri Oy:lle ja Par-Ma Oy:lle kirkkoherran virkatalosta n. 8 ha maata sekä teollisuus- että asuinalueeksi. Kuivamaito Oy:nä myöhemmin tunnettu tehdas oli jo Nastolaan tullessaan suuri yritys. Ensimmäiset maitojauhe-erät valmistuivat Nastolassa jo 11.7.1956.

Levypyörä Oy

Lauri ja Reino Lemettisen Kärkölän Järvelään 1955 perustama Levypyörä Oy tuli Nastolaan v. 1956 kunnan Varjolankankaalle rakentamaan 300 m2:n teollisuushalliin. Muuttaessaan se työllisti vain n. 5 henkilöä, mutta v. 1961 yhtiö rakensi oman tehtaan ja nosti henkilökuntansa n. nelinkertaiseksi.

Upo Muoviteollisuus

Eniten teollisuutta Nastolaan tuli 1960-luvulla. Suurin muuttaja oli Upo Muoviteollisuus, osa Asko-Upo konsernia, joka perustettiin 1964. Kaksi hehtaaria uutta tehdasta aloitti toimintansa jo 1965. Nastola sai täten n. 1000 työpaikkaa, kymmenessä vuodessa Suomen suurimmaksi nousseen muovitehtaan, jonka tehdastilaa oli lopulta nelisen ha, ja satojen työsuhdeasuntojen kerrostaloalueen.

Teräsbetoni Oy

Vuonna 1963 Teräsbetoni Oy osti maata Nastolasta 18 ha ja Elementtituote Oy:ksi kastetun tehtaan laitokset vihittiin käyttöönsä joulukuussa 1964. Toimihenkilöineen tehdas työllisti 200 – 250 henkilöä.

Luhta Oy

Luhta Oy osti Nastolasta 17 ha teollisuustonttia v. 1966 ja laajensi tehdastaan neljässä eri vaiheessa sekä siirsi Nastolaan myös markkinointiaan, joten 1970-luvun alussa Nastolassa oli tehdasta ja tukkuliikettä 28.500 m2.

Lahden Rautateollisuus Oy

Lahden Rautateollisuus Oy:n (nyk. Raute Oyj) Nastolan tehdas perustettiin v. 1967. Jotta tehdas sai riitävästi työvoimaa, se rakensi myös asuntoja.

Wipak Oy

Viimeisenä Nastolan suurista tehtaista tuli Wipak v. 1969. Vuonna 1970 tehdas alkoi valmistaa puhallettua polypropeenikalvoa ensimmäisenä Pohjoismaissa.

Moderni teollisuuspaikkakunta

Hiljaisesta maatalouspitäjästä oli tullut lopullisesti moderni teollisuuspaikkakunta. Elinkeinoelämä oli 1970-luvun puolivälissä uudistunut täysin 1950-luvusta. 1950-luvulla maatalous tarjosi vielä 65 % kunnan 3265 työpaikasta, kun taas v. 1975 työpaikkoja oli peräti 6830, mutta niistä maataloudessa enää 9,7 %. Teollisuus oli vastaavasti noussut 6,0 prosentista 63,3 prosenttiin. Kaupan osuudet olivat vastaavasti 4,0 % ja 8,3 % sekä palveluiden 12,1 % ja 10,2 %. Kunnan työpaikkojen omavaraisuus oli noin 110 %.

Myös Nastolan kunta on muuttunut rajusti. Se joutui teollistumiskaudellaan suurien haasteiden eteen rajun muuttoliikkeen vuoksi. Vaikka useimmat tehtaat tulivat kuntaan jo 1960-luvulla, muuttoliike jatkui seuraavillakin vuosikymmenillä. Esim. vuonna 1970 Nastolaan tuli peräti 1534 muuttajaa ja täältä lähti 1020.

Päivitetty 17.10.2009