Nastola-tietoa > Nastola150

Nastola 150 vuotta

Nastolan pitäjä juhlistaa toukokuun 9. päivänä 150-vuotista historiaansa. Nastolan aluejohtokunta, Lahden kaupungin viestintä ja Lahden kaupunginmuseon Minun Nastolani -hanke juhlistivat merkkivuotta järjestämällä koululaisille piirustuskilpailun. Nastolan alueella toimiville seitsemälle koululle annettiin kullekin oma aiheensa: Erstan koululaiset piirsivät aiheesta Herraskartanoiden Nastola, Kukkasen koulun aiheena oli Nastolan kansanpuku, Kirkonkylän koululla aiheena oli Ruuhijärvi-laivan inspiroimana erikoiset kulkuneuvot, Kivijärven koululaiset piirsivät maaseudun Nastolaa, Nastolan lukiolaiset teollisuutta, Rakokiven ja Uudenkylän koululaiset lasten unelmien Nastolaa ja Villähteen koululaiset tunnettuja nastolalaisia.

Jokaiselta osallistuneelta koululta lähetettiin ehdokkaat, joista valitsijaraati valitsi seitsemän työtä postikortteja varten sekä useamman työn julistenäyttelyyn. Arvovaltaiseen raatiin kuuluivat taiteilija Kalevi ”Kerberos” Laalo, Lahden julistemuseon amanuenssi Hanna Suihko, tutkija Nastolan historia IV Sini Ojala, aluejohtokunnan pj Rauno Grönroos, aluekoordinaattori Tia Mäkinen, viestinnän asiantuntija Ilona Reiniharju sekä projektiassistentti Armi Pelkonen.

Valituissa töissä näkyvät kartano, kansanpuku Nastolan kirkon edustalla, lentävä robottiauto, Kumian mylly, rautatie Ullankankaan teollisuusalueella, unelmien leikkipaikka ja kaikkien aikojen tunnetuin nastolalainen, Valtteri Bottas.

Töistä on painettu seitsemän eri postikorttia sisältävä Nastola150-postikorttisarja. Jokainen kortti kertoo oman tarinansa pitäjän eri vuosikymmeniltä. Postikortteja jaetaan ilmaiseksi Nastola-viikon tapahtumissa Lahti-filmiviikon esityksessä ke 8.5. Kino Iiriksessä, Hyvän olon liikuntatapahtumassa to 9.5. Nastolan urheilukeskuksessa sekä Rakokiven kevättapahtumassa la 11.5. Nastopolissa niin kauan kuin kortteja riittää. Korteista on otettu 2100 kappaleen painos. Postikortteja sekä piirustuskilpailun tuloksia julisteiden muodossa on esillä Lahden museoiden Museokioskissa Aleksanterinkadulla sekä Nastolan kirjastolla ja vanhalla kunnantalolla toukokuun ajan.

 

1. Herraskartanoiden Nastola 1869–1899

Nastola oli 1800-luvulla tunnettu herraskartanoiden pitäjä. Nastolalaisia kartanoita olivat Arrajoki, Ersta, Koiskala, Orrila, Seesta, Sipura, Tapiola, Toivonoja, Uudenkylän Uusikartano sekä Vanha kartano.

Kartanoiden alueet olivat 1800-luvun lopulla suurimmillaan. Monien kartanoiden vahvuus oli karjankasvatus. Esimerkiksi Uudenkylän kartanosta vietiin Pietariin ja Viipuriin juustoa.

Kartanot vaikuttivat kunnan elämään myös muuten. Koiskalan kartanossa toimi Nastolan ensimmäinen kansakoulu vuonna 1870 ja ensimmäinen kunnan esimieskin valittiin kartanonisäntien joukosta.

Arrajoen ja Uudenkylän päärakennukset ovat hävinneet. Koiskalan, Orrilan, Seestan ja Toivonojan kartanot ovat nykyisin yksityiskoteja. Erstan kartanossa toimii Kaarisillan taide- ja toimintakeskus.

kartanoiden nastola

piirtäjä: Moona Lallukka, Erstan koulu


2. Kansanpuvun synty Nastolassa 1900–1919

Nastolan kansanpuvun mallipuku valmistui vuonna 1912. Kankaat pukua varten kutoivat Itä-Hämeen kiertävän kotiteollisuuskoulun oppilaat Kumian Ylöstalossa. Mallia pukuun otettiin Ruuhijärven Mattilan vanhanemännän puvusta 1780-luvulla.

Suomalais-ugrilaisen kansatieteen dosentti Uuno Taavi Sirelius (1872–1929) vietti kesiään Nastolassa, Nastolan Kumian puustellin huvilassa. Hänellä oli paljon vaikutusta myös Nastolan puvun syntyyn.

Nastolan kansallispuku

piirtäjä: Iiris Paaso-Rantala, Nastolan yläkoulu


3. Maalla vai järvessä? Ruuhijärvi-laiva 1920–1939

Karhunsillan kupeesta Ruuhijärvelle ja takaisin kulki 1920-luvulla erikoinen Ruuhijärvi-laiva. Tämä erikoisvalmisteinen kulkupeli pystyi liikkumaan sekä vedessä että kiskoilla. Sen tarkoitus oli viedä Luhtaanmaalta Seestaan rullatehtaan puolivalmisteita Nastolan kirkolle, mutta sen kyydissä pääsivät myös matkustajat kulkemaan Ruuhijärveltä Nastolan kirkolle.

Laivan reitti oli muuten vesillä, mutta Kumian myllyn kohdalla oli maakannas, johon rakennettiin 200 metrin mittaiset kiskot laivaa varten. Laivaan tehtiin erikoiset pyörät tätä varten työpajalla Lahdessa.

Laiva ei ehtinyt liikennöidä kovin pitkään, koska sitä ei ollut katsastettu eikä sen kapteenilla ollut merenkulkualan tutkintoa. Todennäköisesti Ruuhijärvi-laivan kulku olisi päättynyt viimeistään Seestan rullatehtaan toiminnan loppuessa. Tarina kuitenkin jäi elämään.

Ruuhijärvilaiva

piirtäjä: Emmi Piispanen ja Krista Ylönen, Kirkonkylän koulu


4. Voimakas luonnostaan 1940–1959

Nastola oli vielä sotien jälkeisinä vuosikymmeninä maatalousvaltainen pitäjä. Vuonna 1950 Nastolan asukasluku 9 421, mutta sekin oli vähenemään päin. Seuraavina vuosikymmeninä asukasluku lähti kasvuun ja vakiintui 14 000 asukkaan tietämille, jossa se pysyi kuntaliitokseen asti.

Maanviljelyksen lisäksi Nastolassa viehättää voimakas luonto. Kangasvuokko on Nastolan tunnuskukka, jota tapaa nykyisin harvemmilta kasvupaikoilta kuin ennen. Nastolan maisemat houkuttelevat harrastamaan ja retkeilemään.

Kumian mylly

piirtäjä: Matleena Sivén, Kivijärven koulu


5. Voimakas teollisuudestaan 1960–1979

Nastolassa oli paljon maatiloja 1960-luvulle asti, jolloin tehtaita alettiin rakentaa rautatien ja valtatie 12 väliin. Uusien tehtaiden perustaminen oli helppoa, sillä liikenneyhteydet olivat hyvät niin rautatien kuin valtatienkin takia

Muovin merkitys teollistumisessa oli suuri ja Nastolaan perustettiin muovia jalostanut Upo Muoviteollisuus, myöhemmin Uponor. Uponorin putkista on tehty esimerkiksi Nastolan kauppakaaren liikenneympyrässä oleva Upokas-patsas.

Muovin merkitys Nastolassa näkyi siinäkin vaiheessa kun Nastolaan perustettiin Nastopoli-lukio, jossa lukion oppimäärän lisäksi oli mahdollista opiskella myös esimerkiksi muovikemiaa.

Nastolan teollisuus

piirtäjä: Aaron Aalto, Nastopolin lukio


6. Nuorekas Nastola 1980–1999

Nastola oli 1980-luvulla tunnettu nuorista ihmisistään. Esimerkiksi vuonna 1987 nastolalaisista oli 45 prosenttia alle 30-vuotiaita. Nastolaa markkinoitiinkin nuorekkaana asuinpaikkana. Pinkillä pohjalla esiintynyt voimistelija Eva-Liisa Närhi oli mainoksen nuorekas kasvo.

Nastolaan rakennettiin väkimäärän kasvaessa kouluja, urheilupaikkoja ja leikkipuistoja. Lähimetsät ja tutut järvien rannat ovat nekin tärkeitä leikkipaikkoja monelle.

Nuorekas Nastola

piirtäjä: Sofia Pulkkinen, Rakokiven koulu


7. Nastola maailmankartalle 2000–2019

Nykyisin tunnetuin entisen Nastolan kunnan alueelta kotoisin oleva henkilö on Formula 1 -kuljettaja Valtteri Bottas.

Ilpo Kaikkonen taas menestyi Suomen Idols – kilpailussa vuonna 2011 sijoittuen neljänneksi. Hän on julkaissut kaksi levyä ja keikkailee eri puolilla Suomea muistaen myös kotiseudun faneja kuten vuonna 2015 Rakokiven torilla.

Nastolalainen Aki Samuli valittiin tangokuninkaaksi Seinäjoen tangomarkkinoilla vuonna 2015. Iskelmällisen musiikin lisäksi Aki Samuli haluaa musiikillaan rikkoa rajoja.

Aiempina vuosina tunnettuja nastolalaisia olivat keihäänheittäjä Aki Parviainen, aerobicin maailmanmestari Tuuli Matinsalo tai vaikkapa ravuritamma Charme Assedal.

Nastola maailmankartalle

piirtäjä: Emma Sundqvist, Villähteen koulu